maanantai 31. toukokuuta 2010

Koeviikolla on hyvä kirjoittaa blogia kun pitää vältellä opiskelua

Huomenna on koe, johon ei oikein voi ihan hirveästi enää lukea - näyttää siltä, että samat esseekysymykset kysytään suunnilleen joka syksy ja kevät.
Sepp on pelastaja. Jos emme olisi sattumalta törmänneet tänään, en olisi tajunnut ettei huominen koe välttämättä olekaan siellä, missä luennot ovat, eikä samaan aikaan. Välillä sitä miettii, kuinka törppö oikein onkaan.
Torstainakin on koe, mutta onhan siihen vähän tyhmää lukea jos on sitä ennen toinen koe - ja työläin koe on viikon kuluttua, mutta siihen nyt olisi tosi tyhmää lukea jo nyt koska ei niin paljon asiaa voi pitää päässä kerralla. Tulos? En tee oikein mitään minkään eteen. Jännittää silti aika paljon. Rakastan ristiriitaisuuksia.

Viime yönä en nukkunut kovin hyvin ja uskoin, että minun sängyssä on näkymättömiä kirppuja jotka pistelee välillä. Nyt en tiedä, oliko se totta vai ei ja kuvittelinko, aamulla vein kuitenkin petivaatteet ulos.

Olen yliopistolla ja päähän kopsahti hetki sitten pähkinä tai hemmetin kova marja. Vaarallista.
Kävimme Saran kanssa syömässä Pashassa, joka on mukava lounaspaikka yliopiston vieressä. Olen viime aikoina laiminlyönyt Meet'n'eatia, mistä yleensä haen kahvin aamuisin, ja omistaja on jo pitkään muistanut ulkoa, että otan aina kahvin maidolla mukaan ilman sokeria. Se on hyvää kahvia, paitsi että silti odotan oikeaa kahvia aika paljon.

Viime postauksen järkyttävästä vali-valista huolimatta (sitä oli myös aika paljon rivien välissä jos huomasitte) voisin viihtyä tässä yliopistossa pidempäänkin, luulen. Jos täällä olisi ystäviä, mikäs täällä olisi ollessa. Toisaalta en ymmärrä, miten tänne voisi jäädä loppuiäkseen, jos on joskus asunut muualla.
Suuri puute on mielestäni vaihtoehtokulttuurit. Ylipäänsä vaihtoehdot. Täällä on kuitenkin ilmeisesti sellainen kaikki-tuntevat-kaikki -meininki, poppimusiikki soi ja sama lista kaikkialla. Katukuvassa ei näy kovin monenlaista pukeutumista tai hiustyyliä. Erikoisin tyyli on ehkä ollut maltalaisella tytöllä, joka on värjännyt hiuksensa varmasti sata kertaa saadakseen siitä vaalean(keltaisen), samoin hän meikkaa ihonsa huomattavasti vaaleammaksi. Olen myös nähnyt joillakin miehillä pitkät hiukset, ja nekin lähinnä doom metal -keikalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti