Had a bad day

Tänään ei ollut oikein hyvä päivä. En oikein tiedä miksi, huono päivä hiipi luo jotenkin salakavalasti. Ensin turhautti ehkä se, että kahden kiinnostavimman kurssini (Women in the Bible ja Biblical inspiration and interpretation) opettaja on vanha seniili tonttu, joka joko on oikeasti äärimmäisen hajamielinen ja epäolennainen tai vain esittää mukahauskaa. Viime viikolla hän ei ilmestynyt kummallekaan luennolle ja ilmoitti, että ensi viikolla hän on Marokossa. Näin täällä.


Onneksi myöskin äärimmäisen mielenkiintoisen kurssin (Catholic social teaching) opettaja on sekä hyvä puhuja että luennoitsija. Tänään kuuntelin aivan hurmiossa paatosta siitä, kuinka opettajan mielestä hyväntekeväisyys on aivan typerä juttu ja että protestantit on hoopoja uskoessaan pelastukseen vain uskon kautta. Catholic social teaching, jonkinlainen kasa katolisen kirkon linjapapereita, tarkoittaa lähinnä pyhää elämistä yhteiskunnassa, sosiaalisesti - päinvastoin kuin meillä uskonto on jokseenkin yksityinen asia. Uskon tulisi johtaa tekoihin, jyrisi Ray Zammt ja ajattelin hänen olevan pappi (jonka hän myös toi tunnin lopulla esille). Valitettavaa on se, että tuo kurssi on ehkä kaikkein paras mitä minulla on, mutta samalla kaikkein turhin tutkintoni kannalta.
Ehkä lopullisesti aivo- ja hermokapasiteetti oli käytetty loppuun Design and creative processes -tunnilla, kun tunnin aiheena oli kolmiulotteinen suunnittelu. Setä piirsi ensin avonaisen laatikon taululle, enkä ymmärtänyt siitä yhtään mitään. Avonaisen, tarkoitan siis sitä, jos haluaisi itse tehdä laatikon, se suunnitellaan ensin yhdelle paperille, taitellaan ja leikataan. Matemaattista hahmottamista siis, ja mielessä olivat lähinnä voi-itkut. Kuitenkin meidän piti suunnitella vain kaksi laatikon sivua vitamiinipakkaukselle. Kurssi on minulle leikkikenttä, sillä käytämme sekä InDesignia että Photoshopia, mutta harmi vain että koneet ovat niitä omppokoneita. En minä ole koskaan käyttänyt mäkkiä ja asiat ovat välillä aika vaikeita.
Sen jälkeen otimme S:n kanssa bussin Pacevilleen ja tapasimme Claudian ja Sonjan kännykkäkaupassa. On jotenkin kohtalon ivaa, että on kaksi tarjoajaa, Vodafone ja GO Mobile, joiden usb-nettiliittymät ("mokkulat") maksavat tasan saman verran, ovat molemmat meille huonoja. Vodafone tarjoaa prepaidia jolla ei voi käyttää Skypeä, GO taas tahtoo, että meillä on luottokortti. Ja ei, isin luottokortti ei käy, koska sitä pitää käydä kai näyttämässä liikkeessä.

Maksamme siis Garden View'n kallista nettiä joka minuutilta ja lopun ajasta olemme nettikahviloissa tai yliopistolla.
Piste i:n päälle oli ruokailu Chick Kingissä, jossa oli suoraan sanoen sysipaskaa ruokaa. Se kertoo aika paljon, sillä en ole mitenkään nirso ja pidän lähes kaikista ruuista. Mutta kanahamppari oli kamala ja ranskalaiset mauttomia, ja hei, kuka ääliö keksi valmistaa sokeroitua ketsuppia?
Ehkä tänään pitää mennä aikaisin nukkumaan niin kaikki on paremmin.



Huomenna kokeilen joogatuntia :).