Onks pakko jos ei haluu?

En olekaan vasta kuin reilut pari viikkoa tapellut kurssien kanssa. Eikä lista ole vieläkään valmis. Pari postausta sitten mainittu, maailman mielenkiintoisin kurssi  on täynnä, mikä on tämän päivän suuri vitutus. Kyllä, sanon vitutus, koska se on enemmän kuin ketutus ja rankempaa kuin ärsytys.
Teologian toimistosta sanottiin, että "jooo se on ollut täynnä jo aika kauan, valitse jotain muuta."
Hakkaan siis edelleen päätä seinään näiden asioiden kanssa ja toivon, että saan edes 22 opintopistettä tältä keväältä. Tarkoitus oli jättää Advertising -kurssi pois, koska se näyttää tosi työläältä, eikä pienryhmäni vaikuta kovin mukavalta. Nyt en tiedä, jos en saa mitenkään otettua tuota yhtä kurssia.

Viikonloppu meni osaltani aika rauhallisesti. Lauantaina kävimme Bugibbassa, joka on ilmeisesti aika turistipaikka sesongin aikaan. Turistikaupat olivat mahtavia, kun niistä saa kaikkea kivaa ja kiiltävää, mistä kaltaiseni harakka tykkää. Kävelimme ensin rantaa pitkin St. Paul's Bayn (en ole varma onko se kaupunki, sen osa vai se pelkkä lahti) kautta Bugibban shoppailukaduille, ja voi että siellä tuuli. Oli aivan hullun kylmä. Luulen että kuumana kesäpäivänä kannattaa mennä sinne viilentymään.

Eilen kävin katsomassa Claudiaa Zabbarissa sijaitsevassa yksityissairaalassa. Hän meni sinne perjantaina ja on ainakin tiistaihin. Hänellä alkoi vatsakipu viime viikolla, hän kärsi monta päivää kotona, kunnes piti soittaa lääkäri paikalle. Se on joku paha suolistotulehdus, eikä hän ole syönyt mitään noin neljään päivään. Vakuutusyhtiön lääkäri tahtoisi lennättää Claudian kotiin, sillä hän ei usko, että nykyinen hoito on oikeanlaista. Kamalaa. Lääkärit eivät nimittäin oikeastaan ole varmoja, mikä tulehduksen aiheuttaa, ja he epäilevät virusta, jonka takia julkisessa sairaalassa on tiputuksessa paljon ihmisiä. Ei varmaan tarvitse kertoa, että pelkään ihan vähän kuollakseni, jos itsekin saan tartunnan.

Tämä päivä alkoi niin kehnosti, että olisi hauskaa päästä jo takaisin nukkumaan. Väsyttääkin vähän.
Sentään kaksi luentoa oli peruttu tältä aamulta, joten sain nukkua pitkään. Tapasin hetki sitten kaksi belgialaispoikaa, jotka ovat samoilla teologian luennoilla, ja he eivät olleet muistaneet, että luennot oli peruttu. Oikeastaan heille ei ollut edes kerrottu, mutta olin ollut saman opettajan toisella luennolla, ja hän oli sanonut olevansa seuraavalla viikolla Marokossa. Olin kyllä kertonut pojille tästä, mutta he eivät muistaneet.
Kaikkia siis ärsytti aivan kaikki ja manailimme yhdessä tätä koulujärjestelmää, minkä vuoksi kursseille ilmoittautuminen on tehty todella haastavaksi, ja koko maata ja ihan kaikkea.

Luulen, että kaikki tulee olemaan aivan hullun helppoa sitten, kun jonakin päivänä olen onnistunut rekisteröitymään kaikille kursseille onnistuneesti. Sitä odotellessa.