sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Memento mori

Eilen söin kania. Oli ehkä minulle ihan oikein, ettei pupu ollut erityisen hyvää ja oli oikeastaan aika luiseva.
Olimme maltalaisessa ravintolassa, varmaan ainoassa mitä olen täällä nähnyt. Oli kovin kallista mutta moni maistamani asia oli hyvää. Söimme kaikenlaisia juustoja, kalaa (valasta, mustekalaa, simpukkaa - minä en näihin koskenut) ja jotkut ottivat vielä jälkiruuan. Laskukin oli sitten sen mukainen. Vaikka meitä oli ehkä kymmenen, 245 euron lasku oli aika karua katsottavaa. Laskimmekin sitä sitten noin puoli tuntia, koska täällä on kertakaikkiaan täysin mahdotonta saada lasku jokaiselle erikseen. Mietin, että miksi ihmeessä pitäisi jättää tippiä, kun kerran joutuu vielä töihin ruuan päätteeksi.

Ilta oli hauska lukuunottamatta sitä, että eräs seurueestamme sai puhelun, josta sai tietää ystävänsä kuolleen Chilen maanjäristyksissä. Ymmärtääkseni tämä ystävä oli vain vuoden työsopimuksella jossakin suurlähetystössä Chilessä. Asia veti koko seurueen aika hiljaiseksi. Ei usein tule mietittyä, kuinka onnekasta on olla ylipäänsä elossa. Aloimme jälkeenpäin keskustella uskonasioista, sillä yksi tyttö oli sitä mieltä, että juuri tällaiset katastrofit todistavat, että J(/j)umalaa ei ole olemassa.

Osa meistä piipahti vielä myöhemmin karaokebaarissa, mikä oli oikein hauska paikka. Oma huvinsa ja järkytyksensä Pacevillen bilealueessa ovat teinitytöt, jotka kaikki pukeutuvat maailman lyhyimpiin hameisiin tai sortseihin sekä korkeisiin korkkareihin, vaikka vartalotyyppi olisi mikä ja vaikka alueella on epätasaiset kadut ja portaita. Täällä bilepukeutumisessa vähemmän on enemmän, siinä suhteessa että välillä miettii, onko joku jättänyt housut vahingossa kotiin. Enkä minä edes ole mitenkään konservatiivinen, että kuvitelkaa näkyä sillä perusteella.

Tänään muut lähtivät aikaisin aamulla patikoimaan saaren eteläosaan, minä jäin viettämään laiskaa sunnuntaita. Käyn kuitenkin jossakin välissä katsomassa Claudiaa sairaalassa. Hän on ollut siellä jo yli viikon, ja meitä vähän huolestuttaa, kun lääkärit eivät oikein taida tietää, mitä tekevät. Ilmeisesti hän on kuitenkin jo vahvasti paranemaan päin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti